﻿<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?>
<rss version="2.0"><channel>
  <title>Talouden perusteet</title>
  <link>https://www.taloudenperusteet.com/</link>
  <description>Taloustietoa kaikille – ilmaiseksi tai pikkurahalla.</description>
  <item>
    <title>Varo valtion velkakirjoja – Thorsten Polleit</title>
    <link>https://www.taloudenperusteet.com/artikkeleja/varo-valtion-velkakirjoja-thorsten-polleit/</link>
    <guid>https://www.taloudenperusteet.com/artikkeleja/varo-valtion-velkakirjoja-thorsten-polleit/</guid>
    <description>Valtio turvautuu velkarahoitukseen, koska verotulot eivät tyypillisesti kata sen menoja. Mutta miksei valtio nosta veroja tai hillitse kulutustaan täyttääkseen rahoituksellisen vajeensa?</description>
    <pubDate>Thu, 04 Mar 2010 18:59:19 +0000</pubDate>
  </item>
  <item>
    <title>Tämä leipä on minun – Robert LeFevre</title>
    <link>https://www.taloudenperusteet.com/artikkeleja/tama-leipa-on-minun-robert-lefevre/</link>
    <guid>https://www.taloudenperusteet.com/artikkeleja/tama-leipa-on-minun-robert-lefevre/</guid>
    <description>Smithin ”työnarvoteoria” oli virheellinen. David Ricardo kuitenkin hyväksyi sen ja täsmensi sitä. Ricardon täydennyksillä työnarvoteoriaa jatkokehitti edelleen Karl Marx. Näin meillä on sosialistinen taloudellisen arvon teoria seurauksena kaksin verroin koostetusta virheestä. Tästä virheestä on tullut moraalinen tukipiste, johon poliittisen sosialistin vipuvarsi nojaa.</description>
    <pubDate>Tue, 02 Mar 2010 19:49:35 +0000</pubDate>
  </item>
  <item>
    <title>Valtio on poliittinen – Vervon Orval Watts</title>
    <link>https://www.taloudenperusteet.com/artikkeleja/valtio-on-poliittinen-vernon-orval-watts/</link>
    <guid>https://www.taloudenperusteet.com/artikkeleja/valtio-on-poliittinen-vernon-orval-watts/</guid>
    <description>On harhakäsitys, että valtio, joka edustaa voimakeinoja, pystyy hallitsemaan kansalaistensa taloudellisia asioita. Juuri tätä keynesiläiset taloustieteilijät ehdottavat sen tekevän toteuttaessaan ”korvaavaa vero- ja rahapolitiikkaa”. Määrittämällä valuutan määrän ja käytön valtio sanelee muutokset mahdollisuuksissa ja hyödyissä valuuttaa käyttäville yksilöille.</description>
    <pubDate>Sat, 13 Feb 2010 14:11:25 +0000</pubDate>
  </item>
  <item>
    <title>Mitä ovat vapaat markkinat? – Murray N. Rothbard</title>
    <link>https://www.taloudenperusteet.com/artikkeleja/mitavapaat/</link>
    <guid>https://www.taloudenperusteet.com/artikkeleja/mitavapaat/</guid>
    <description>Vapaat markkinat ovat koostetermi yhteiskunnassa tapahtuville vaihdannoille. Jokainen vaihdanta toteutetaan vapaaehtoisena sopimuksena kahden ihmisen tai ihmisten ryhmän edustajan välillä. Nämä kaksi yksilöä (tai edustajaa) vaihtavat kaksi taloudellista hyödykettä, joko fyysisiä hyödykkeitä tai palveluita. Kun ostan lehtikioskista sanomalehden viidelläkymmenellä sentillä, kioskin</description>
    <pubDate>Sun, 13 Dec 2009 16:44:12 +0000</pubDate>
  </item>
  <item>
    <title>Kuinka vapaat markkinat toimivat – David Krawisz</title>
    <link>https://www.taloudenperusteet.com/artikkeleja/vapaatmarkkinat/</link>
    <guid>https://www.taloudenperusteet.com/artikkeleja/vapaatmarkkinat/</guid>
    <description>Mahtavassa kirjassa Man, Economy and State, Rothbardin laajassa taloustiedon viisauden yhteenvedossa, löytyy paljon, jota ei ole vielä riittävästi tuotu laajempaan tietoisuuteen. Esimerkiksi Rothbardin tuotantoteoria eroaa melkoisesti tavanomaisesta. Olen pyrkinyt kiteyttämään tämän teorian seuraavaan tiivistelmään, vaikkakaan se ei missään nimessä ole</description>
    <pubDate>Sun, 13 Dec 2009 16:42:16 +0000</pubDate>
  </item>
  <item>
    <title>Vapaus ja omaisuus – Ludwig von Mises</title>
    <link>https://www.taloudenperusteet.com/artikkeleja/omaisuus/</link>
    <guid>https://www.taloudenperusteet.com/artikkeleja/omaisuus/</guid>
    <description>…yksilöllisyyden ja kapitalismin toimintaperiaatteet ja niiden soveltaminen taloudellisiin asioihin eivät tarvitse puolestapuhujaa tai propagandistia. Saavutukset puhuvat puolestaan. — Ludwig von Mises   I Vapaudesta oli vallalla kaksi erilaista näkemystä 1700-luvun lopulla, joista molemmat ovat hyvin erilaisia nykyajan käsitykselle vapaudesta. Ensimmäinen</description>
    <pubDate>Sun, 13 Dec 2009 15:15:44 +0000</pubDate>
  </item>
  <item>
    <title>Kapitalismi vastaan valtiojohtoisuus – Murray N. Rothbard</title>
    <link>https://www.taloudenperusteet.com/artikkeleja/valtiojohtoisuus/</link>
    <guid>https://www.taloudenperusteet.com/artikkeleja/valtiojohtoisuus/</guid>
    <description>Alusta alkaen törmäämme heti vakaviin ongelmiin ”kapitalismi” termin kanssa. Kun oivallamme, että termin keksi kapitalismin kaikkein kuuluisin vihollinen Karl Marx, ei ole yllättävää että neutraali tai kapitalismin puolella oleva analyytikko saattaa kokea termin hiukan epätarkaksi. Sillä kapitalismi tuntuu olevan kaiken</description>
    <pubDate>Sun, 13 Dec 2009 15:13:10 +0000</pubDate>
  </item>
  <item>
    <title>Itävaltalaisen taloustieteen merkitys – Llewellyn H. Rockwell, Jr.</title>
    <link>https://www.taloudenperusteet.com/artikkeleja/itavaltalainen/</link>
    <guid>https://www.taloudenperusteet.com/artikkeleja/itavaltalainen/</guid>
    <description>(Tämä essee perustuu kirjoittajan luentoon Heritage-säätiössä.) Joseph Schumpeter kirjoitti: ”taloustiede on suuri linja-auto, joka pitää sisällään monia matkustajia yhteensovittamattomine intresseineen ja kykyineen”. Toisin sanoen taloustiede on hajanainen ja tulokseton joukko, ja heidän maineensa heijastelee sitä. Kuitenkaan näin ei tarvitse olla,</description>
    <pubDate>Sun, 13 Dec 2009 15:09:35 +0000</pubDate>
  </item>
  <item>
    <title>Murray N. Rothbard: talous, tiede ja vapaus – Hans-Hermann Hoppe</title>
    <link>https://www.taloudenperusteet.com/artikkeleja/rothbard/</link>
    <guid>https://www.taloudenperusteet.com/artikkeleja/rothbard/</guid>
    <description>Murray N. Rothbard (1926–1995) on sijoittunut kolmen keskeisen syyn yhdistelmänä ainutlaatuisen vaikutusvaltaiselle paikalle itävaltalaisen taloustieteen älyllisessä traditiossa. Ensimmäiseksi, Rothbard on viimeisin valtavirran edustaja itävaltalaisessa taloustieteessä.[1] Samoin kuin muissa älyllisissä traditioissa, itävaltalaisen taloustieteen koulukunnassa voidaan tunnistaa monia yhteenliittyneitä haaroja. Rothbard on</description>
    <pubDate>Sun, 13 Dec 2009 15:01:41 +0000</pubDate>
  </item>
  <item>
    <title>Huomio matemaattisesta taloustieteestä – Murray N. Rothbard</title>
    <link>https://www.taloudenperusteet.com/artikkeleja/matematiikka/</link>
    <guid>https://www.taloudenperusteet.com/artikkeleja/matematiikka/</guid>
    <description>Matemaattinen menetelmä, kuten niin monet muutkin virhekäsitykset, ovat saapuneet ja hallinneet nykyistä taloustieteellistä ajattelua positivistisen tietoteorian läpitunkemana. Positivismi on perimmältään fysiikan metodologian tulkinta, joka on paisunut kaikille alueille yleiseksi tiedon teoriaksi. Perustelut kuuluvat seuraavasti: Fysiikka on ainoa todella menestynyt tiede.</description>
    <pubDate>Sun, 13 Dec 2009 14:59:32 +0000</pubDate>
  </item>
  <item>
    <title>Miksi nykypolitiikan mukaiset reseptilääkkeet eivät voi toimia – Thorsten Polleit</title>
    <link>https://www.taloudenperusteet.com/artikkeleja/nykypolitiikka/</link>
    <guid>https://www.taloudenperusteet.com/artikkeleja/nykypolitiikka/</guid>
    <description>(Tämä puheenvuoro pidettiin Euroopan parlamentin kuulemistilaisuudessa Strasbourgissa Ranskassa heinäkuun 14. päivänä 2009.) Syy tuholle Tekevätkö valtiot riittävästi taistellakseen tätä finanssi- ja talouskriisiä vastaan? Onko hyvä asia, että keskuspankit ovat leikanneet korkotasot käytännössä nollaan ja lisänneet rahan tarjonnan perustaa dramaattisesti tukeakseen</description>
    <pubDate>Sun, 13 Dec 2009 14:55:25 +0000</pubDate>
  </item>
  <item>
    <title>Panamalla ei ole keskuspankkia – David Saied</title>
    <link>https://www.taloudenperusteet.com/artikkeleja/panama/</link>
    <guid>https://www.taloudenperusteet.com/artikkeleja/panama/</guid>
    <description>Nykyisessä Bretton Woodsin jälkeisessä “rahataloudellisen järjestyksen” ja koordinoidun keskuspankki-inflaation maailmassa monet, jotka muutoin ovat myötämielisiä argumenteille keskuspankkeja vastaan, uskovat että keskuspankin poistaminen on saavuttamaton, utopistinen unelma. Tosielämän esimerkkiä siitä kuinka markkinoiden valitseman rahapolitiikan järjestelmä toimii ilman keskuspankkia ei ole tarvetta</description>
    <pubDate>Sun, 13 Dec 2009 14:51:07 +0000</pubDate>
  </item>
  <item>
    <title>Amerikan taloudelliset myytit – David Saied</title>
    <link>https://www.taloudenperusteet.com/artikkeleja/myytit/</link>
    <guid>https://www.taloudenperusteet.com/artikkeleja/myytit/</guid>
    <description>Valtavirran taloustieteilijät ja niin kutsutut asiantuntijat ovat täyttäneet suurimman osan amerikkalaisten mieliä monilla taloudellisilla myyteillä, joita media jatkuvasti vahvistetaan ja joita toistellaan kaduilla. Nämä myytit ovat parhaassa tapauksessa virheellisiä, toisinaan perustuen puolitotuuksiin. Suurin osa niistä on yksinkertaisesti väärin. Kuulemme ja</description>
    <pubDate>Sun, 13 Dec 2009 11:18:35 +0000</pubDate>
  </item>
  <item>
    <title>Deflaation anatomia – George Reisman</title>
    <link>https://www.taloudenperusteet.com/artikkeleja/anatomia/</link>
    <guid>https://www.taloudenperusteet.com/artikkeleja/anatomia/</guid>
    <description>Kuukausi tai pari sitten esillä olleet pelot deflaatiosta ovat nyt nopeasti väistymässä ja saattavat pian hävitä kokonaan. Siitä huolimatta deflaatio on aihe, joka on tärkeää ymmärtää oikein. Deflaatiota pidetään yleensä synonyymina laskeville hinnoille. Taloustieteessä ei voi olla pahempaa virhekäsitystä. Laskevien</description>
    <pubDate>Sun, 13 Dec 2009 11:14:55 +0000</pubDate>
  </item>
  <item>
    <title>“Asiantuntijat” eivät koskaan opi – Peter Schiff</title>
    <link>https://www.taloudenperusteet.com/artikkeleja/asiantuntijat/</link>
    <guid>https://www.taloudenperusteet.com/artikkeleja/asiantuntijat/</guid>
    <description>On olemassa selittämätön, mutta silti laajalle levinnyt käsitys, että osakemarkkinoiden liikkeet ennustavat talouden tilannetta. Nykyinen Yhdysvaltain osakkeiden nousuralli on saanut monet ihmiset vetämään johtopäätöksen, että taantuma on lähestymässä loppuaan. Laajalle levinnyt optimismi ei ole rajoittunut pelkästään Wall Streetille, sillä jopa</description>
    <pubDate>Sun, 13 Dec 2009 11:11:27 +0000</pubDate>
  </item>
  <item>
    <title>Bastiatin perintö taloustieteessä – Jörg Guido Hülsmann</title>
    <link>https://www.taloudenperusteet.com/artikkeleja/bastiat/</link>
    <guid>https://www.taloudenperusteet.com/artikkeleja/bastiat/</guid>
    <description>Claude Frédéric Bastiat (1801–1850) on yksi kaikkien aikojen merkittävimmistä taloustieteilijöistä. Hänen roolinsa on kyseenalaistamaton ranskalaisen vapaakauppaliikkeen organisoijana ja 1800-luvun Manner-Euroopan vapaakauppaliikkeen innoittajana, ja historioitsijat tunnistavat hänet erinomaisena pamflettien kirjoittajana – eräät kutsuvat häntä jopa ”kaikkein loistavimmaksi koskaan eläneeksi talousjournalistiksi”. [1]</description>
    <pubDate>Sun, 13 Dec 2009 11:04:56 +0000</pubDate>
  </item>
  <item>
    <title>Kamppailu tasa-arvoisuutta vastaan jatkuu – Murray N. Rothbard</title>
    <link>https://www.taloudenperusteet.com/artikkeleja/johdanto/</link>
    <guid>https://www.taloudenperusteet.com/artikkeleja/johdanto/</guid>
    <description>(Tämä on Rothbardin vuonna 1991 kirjoittama johdanto hänen vuonna 1970 kirjoittamaan artikkeliin ”Vapaus, eriarvoisuus, alkukantaisuus ja työnjako.”) Johdanto Kahdessa vuosikymmenessä tämän esseen kirjoittamisesta analysoimani pääasialliset yhteiskunnalliset suuntaukset ovat kiihtyneet, kaikesta päätellen eksponentiaalisella vauhdilla. Jugoslaviasta alkanut pako pois sosialismista ja keskitetystä</description>
    <pubDate>Sun, 13 Dec 2009 10:58:07 +0000</pubDate>
  </item>
  <item>
    <title>Vapaus, eriarvoisuus, alkukantaisuus ja työnjako – Murray N. Rothbard</title>
    <link>https://www.taloudenperusteet.com/artikkeleja/tyonjako/</link>
    <guid>https://www.taloudenperusteet.com/artikkeleja/tyonjako/</guid>
    <description>(Lue Rothbardin vuonna 1991 tähän artikkeliin kirjoittama johdanto.)   I. Jos ihmiset olisivat muurahaisten kaltaisia, ihmisten vapauteen ei olisi mitään kiinnostusta. Jos yksilölliset ihmiset, kuten muurahaiset, olisivat yhdenmukaisia, vaihtokelpoisia, ilman erityisiä omia persoonallisuuden piirteitä, tällöin kuka välittäisi olisivat he vapaita</description>
    <pubDate>Sun, 13 Dec 2009 10:53:40 +0000</pubDate>
  </item>
  <item>
    <title>Yksityisomistuksen etiikka ja talous – Hans-Hermann Hoppe</title>
    <link>https://www.taloudenperusteet.com/artikkeleja/yksityisomistus/</link>
    <guid>https://www.taloudenperusteet.com/artikkeleja/yksityisomistus/</guid>
    <description>I. Yhteiskunnallisen järjestyksen ongelma Yksinään saarellaan Robinson Crusoe voi tehdä mitä ikinä haluaa. Hänelle ei nouse esiin kysymystä järjestäytyneestä ihmisen toiminnan säännöistä – yhteiskunnallisesta yhteistyöstä. Tämä kysymys voi luonnollisesti ilmaantua heti kun toinen henkilö, Perjantai, saapuu saarelle. Vielä silloinkin kysymys</description>
    <pubDate>Sun, 13 Dec 2009 10:50:38 +0000</pubDate>
  </item>
  <item>
    <title>Mietteitä valtion alkuperästä ja vakaudesta – Hans-Hermann Hoppe</title>
    <link>https://www.taloudenperusteet.com/artikkeleja/valtio/</link>
    <guid>https://www.taloudenperusteet.com/artikkeleja/valtio/</guid>
    <description>Aloitan valtion määritelmällä. Mikä tekee edustajasta soveliaan määritellyksi valtioksi? Tämän edustajan täytyy pystyä vakuuttamaan, että kaikki konfliktit tietyn alueen asukkaiden kesken tuodaan hänen eteensä lopulliseen päätöksentekoon tai alistetaan hänen lopulliselle arviolleen. Erityisesti tämän edustajan täytyy pystyä vaatimaan, että kaikki konfliktit</description>
    <pubDate>Sun, 13 Dec 2009 10:46:57 +0000</pubDate>
  </item>
</channel></rss>
